Kohti Osloa: Kaksi viikkoa

Viikonloppukiireiden vuoksi en eilen ehtinyt päivittää tilannetta tänne, joten teenpäs tämän sitten nyt näin ruokatunnilla ja samalla tulee sitten testattua sitä, kuinka nopeasti tämän saa kirjoitettua, jos kerran Oslon kirjastoissakin on se puoli tuntia aikaa (täällä vartti kauemmin). Nyt näin kirjoitushetkellä kuuntelenkin samalla isäntämaan viisuja läpi, joten myöhemmin tänään tulee kommentit näistä.

Niin, jos nyt aloitettaisiin näistä vielä arvostelematta olevista viisumaista, niin nyt alkaa todellakin näyttää siltä, etten saa ihan kaikkia kuunneltua ennen viisuja, vaikka tahtia vähän kiristäisinkin. Tuli viimeinkin nimittäin annettua periksi ja laskettua jäljellä olevat viisumaat viime viikolla, mutta en sitä oikeaa lukua just tähän hätään muista. Kuitenkin ensi viikon viikonloppu on varmaan jo sen verran kiirusta, että tuskin ehdin silloin paljon kuuntelemaan... tai mistä sitä tietää? Joka tapauksessa viisumatkan jälkeen kyllä ehtii ne muutamat jäljellä olevat maat hyvin kuuntelemaan läpi, joten sikäli ei tämä nyt mikään maailmanloppu ole. Oikeastaan pääasia onkin ollut, että Norjan viisut kuuntelen ennen sitä ja nythän tämä tapahtuu sitten tänään (olen nyt vuodessa 1981).

Mitä itse matkaan tulee, niin viime viikolla moni asia sai vastauksensa, kuten Eurocafen ja Euroclubin paikka sekä se, että mistä ja milloin saan lippuni ja ID-korttini itselleni. Nyt vain jännitetäänkin, että osaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan :D . Ei tämän oikeasti ongelmaksi pitäisi muodostua, mutta mitäs olen tällainen jännittäjä.

Euroclubista puheen ollen - olipas loistava aasinsilta - on otettava vähän sanoja takaisin siitä, että vain to-la -iltaisin bilettäisin. Ei, en ole täysin luopunut vielä tästä ajatuksesta, enkä katsokaan, että tekisi mieli aiempaa enempää biletellä muinakin päivinä, mutta jos nyt sattuisi olemaan sellainen tilanne, että muina iltoina Euroclubilla (tai mitä ettei -cafessakin) esiintyisi jotain minulle mieleen olevia viisuartisteja, joita pääsisi katsomaan ilman akkrediointiakin, niin saattaa olla, että tulisi käväistyä myös silloin siellä. Niin ja itsehän en akkrediointia miltään suunnalta hakenut, kun ajattelin, että muille löytyisi käyttöä niille ja halua niihin kuin minulla. Jos siis jäisi joku kiva artisti näkemättä, niin eipä sekään maailmanloppu olisi.

Mitäs muuta? No, tuhkaa on taas kerran liikkeellä ja edelleen mietin, josko varaisi sen laivalipun Tukholmaan, parikymppiä mielenrauhasta ei olisi kovin paha hinta, vaikka lippu tulisikin hankittua kaiken varalta. Sieltä sitten rautatieasemalle, josta se juna Tur... Osloon ja koska tämän junamatkan maksamisen voi hyvin (kai) jättää menopäivälle, niin sitä ei tulisi ainakaan turhanpäiten maksettua. Tuota tuhkatilannetta tässä viimeisten viikkojen aikana tulee muutenkin seurattua hyvinkin tarkkaan niin, että jos ensi viikon sunnuntaina Islannin tulivuori osoittaisi elpymisen merkkejä, niin sitten voisi nopeasti kipaista Turkuun ja sieltä sitten laivalla eteenpäin (Turusta lähtisi laiva 21:00). Jos taas ei iltaan mennessä ole Islannista kantautunut mitään uutisia uusista tuhkapilvistä, niin tuskinpa ne ehtisi maanantaiaamuun mennessä niin paljon itään, että lento Osloon ei enää onnistuisi. Niin ja enhän minä tätäkään murehtisi, mutta kun pitää päästä majoittumaan ennen kuin olettavat, että en sitten tulekaan. Toki ensi viikolla tulee lähetettyä viestiä sinne päin ja kerrottua, että mihin aikaan oletettavasti olen siellä (14-15 aikana), mutta silti, minkäs minä hermoilulleni mahdan? :D No, jälkikäteen ainakin voi sitten naureskella, kuinka turhaan sitä tulikaan hermoiltua... ehkä. :D

Mitäs muuta? No, kaksi viikkoa täytyy enää odotella ja sitten ollaankin jo matkalla. Jos kaikki sujuu niin kuin pitää, niin ensi viikolla tähän aikaan olisin jo lennolla (itse asiassa 12:40 laskeutuisi lento, mutta Norjan aikaa). Kyllä tässä matkakuume alkaa olla jo todella korkealla ja oikeastaan odottaa jo, että pääsisi lähtemään. Samalla sitä sitten ajattelee, että tässä on tosiaan VAIN kaksi viikkoa aikaa tehdä kaikki tarvittava, mutta mitäs tässä muka vielä pitäisi tehdä? Sen kuin pakkaisi kamat kasaan ja lähtisi matkaan. Eihän siinä paljon muuta enää tarvitse tehdä. No, tänään voisi hoitaa sen matkavakuutuksenkin kuntoon, mutta siihen ne "pakolliset" toimet sitten jäävätkin. Joko saa lähteä?

Hitto, meni 45 minuuttia tämän kirjoittamiseen. No, ehkä Oslossa pitää vähän lyhyemmin kirjoitella; toisaalta sitten taas mielessäni kyteekin ajatus, että ehkä paikallisissa kirjastoissa ei sittenkään ihan niin kova tungos (eittämättä) monituiseen tietokonesaliin mihin lie ole, etteikö vähän kauemminkin ehtisi olla koneella... mutta mistäpä sitä tietää?