Ei mennyt ihan putkeen, osa 2

Telenor Arena kutsui ensimmäisen semifinaalin merkeissä ja meno sinne meni ihan luontevasti; bussi kyllä jätti meidät aika kauas, mikä aiheutti pientä kiertelyä, mutta kyllä se silti aika hyvin meni. Turvatarkastus meni ihan ok, mutta hieman jäin miettimään, jäikö tarkastaja miettimään mun "maatuska-reppuani", sillä olin heittänyt mun vanhan repun uuden, Euroviisu-logoin varustetun repun sisään. No, sitten sisälle.

Vaikka olinkin nyt ihan lavan edessä toisin kuin 2007 Helsinkin finaalissa, jossa istuin melkein takaosassa piippuhyllyllä, niin silti mun on myönnettävä, etten ihan samaan uskomattomaan fiilikseen päässyt kuin Helsingissä, vaikka kaksi päivää olinkin ihan pää pilvissä tai jossain sen vuoksi, että olin Oslossa ja nimenomaan katsomassa viisuja. Ehkä tämä korkein mahdollinen fiilis jäi uupumaan siksi, että kyseessä ei ollut enää eka kerta (Suomi-bonuskaan ei ollut käytettävissä). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö fiilis olisi siitä huolimatta ollut todella korkealla, vaan kyllä minä (niistä hyvistä) esityksistä nautin täysin rinnoin ja Kuunkuiskaajien esityksen aikana hypin siinä missä muutkin.

Ennen lähetystä saimme nauttia niin viisuvoitto- kuin ABBA-potpureista upeiden tanssijoiden kera sekä vitsikkäästä "screen masterista", toisin sanoen hallin jättinäytöille tuli viestejä hallissa istujille, jotka olivat jatkuvalla syötöllä hyvin vitsikkäitä. Se, mitä pisti ikävällä tavalla merkille oli katsomoiden tyhjyys (viime viikolla taidettiin kirjoittaa, että parisenkymmentä tuhatta lippua semifinaaleihin oli vielä myymättä). Toki kenttäpaikat olivat kaikki täynnä, mutta vakioistumapaikat olivat melko tyhjillään. Tämän siitä saa(nee), kun yrittää aika mahdollisimman isoa show'ta saada aikaan. No, onneksi vissiin finaali on melko lailla loppuunmyyty.

Visuaalisesti lava oli todella upea ja sitä hyödynnettiin todella monipuolisesti, vaikka led-näyttöjä ei ollutkaan. Useaan otteeseen oli oikein häikäisevän hienoa menoa, mikä ei ainakaan sen vähän perusteella, mitä jättinäyttöjä tiirailin, oikein tuntunut välittyvän parhaalla mahdollisella tavalla itse näytöltä. No, toivottavasti olen väärässä ja "te" kotisohvillanne pystyitte nauttimaan visuaalisuudesta yhtä paljon.

Lähetys oli pääosin onnistunut, mitä nyt pieni valkoinen hetki ainakin hallin screeneille tuli, minkä vuoksi toinen show'n naisjuontajista eli Nadia joutui jäämään aiottua kauemmin lavalle; näin kuinka joku ohjaajista lavan vieressä antoi hänelle jotain "pysy siellä" -käsimerkkejä, vaikka Nadia oli jo tulossa alas. No, siitä selvittiin melko nopeasti. En muuten yhtään tykännyt kolmen juontajan systeemistä, koko ajan tuntui kuin mukana olisi ollut yksi juontaja liikaa. Kaksi juontajaa lavalla olisi ihan hyvä juttu ja sitten toinen niistä voisi ajoittain juosta green roomista, mutta ei sitten. Myöskään en täysin lämmennyt äänten tuloksia odotellessan näytettyyn videopätkään, sillä kyllä minulle enemmän mieleen ovat "perinteiset" lavashowt ja kyllä, katsomossakaan ei päästy ihan parhaaseen fiilikseen sen aikana, kun jouduttiin tiiraamaan sinne kauas ylös niitä screenejä. Sitä videota seurannut lavaesitys oli sitten pettymyksekseni turhan lyhyt. Se tuhkavideo oli kyllä hauska, kun vain ajatteleekin, miten sitä itse hermoili ennen matkan alkamista.

Mitäs itse kappaleista? No, eihän se ihan mennyt putkeen (näin sanoin ajattelin semiä heti show'n päätyttyä, joten siksi se pääsi otsikkoonkin). Kuten jo sanoin, Kuunkuiskaajien esityksen aikana meno oli ylimmillään, eikä se Kuunkuiskaajien putoaminen ihan täytenä yllätyksenä tullut, vaikka kovasti toivoinkin sen pääsevän jatkoon. Niin ja toki jännitys oli ylimmillään finaaliin päässeitä maita julkistaessa. Jopa siinä lopussa, kun oli jo suurin piirtein täysin varma, että viimeiseksi julkistetaan Islannin nimi, niin piti vielä pitää peukkuja sen puolesta, että jos vaikka eurooppalaiset kostaisivat Islannille tuhkasta ja jättäisivät siksi äänestämästä maata, mutta ei.

Sen sijaan minua harmittaa täysin Venäjän jatkoonpääsy ja tuo jos mikä osoittaa sen, kuinka kovassa huudossa naapuriäänestäminen on. Ihan sama, mitä sinne viisuihin lähettää, niin joku Venäjä on aina mukana finaalissa. Venäjän pääsy finaaliin olikin se selvästi suurin oikeusmurha ja sen vuoksi harmittaakin Suomen puolesta. Jatkoonpäässeiden joukossa oli monta suosikkiani Albaniasta, Valko-Venäjästä (vaikka kukaan muu kuin minä ei tunnukaan siitä pitävän), Kreikasta, Islannista ja Bosnia ja Hertsegovinasta lähtien). Ihan vain vieressä istuneiden innokkaiden Serbia-fanien (tiedätte, keitä olette) takia iloitsin myös Serbian jatkoonpääsystä; nämä nuoret naiset kun kannustivat Milania niin kovasti, että saivat siitä pienen varoituksenkin. Kyllä minä silti olisin voinut nähdä finaalissa myös Slovakian, Maltan ja Latviankin, mutta nyt kävi näin.

Sitten kohti keskustaa ja täytyy sanoa, että kuljetus Oslon keskustaan (välimatkaa jotain kymmenen kilometriä) kulki kuin unelma. Kyltit bussipaikoille oli selkeät ja siten bussipysäkille pääsi vaivatta. En todellakaan lähtenyt hallilta pois ensimmäisten joukossa, mutta silti pääsin heti bussiin sellaisen pysähdyttyä kohdalleni. Toisin sanoen pysäkillä oli koko ajan 3-4 bussia ottamassa väkeä kyytiin ja kun ne lähtivät matkaan, niin takaa tuli heti uudet bussit tilalle. Loistavaa!

Sanoin aiemmin, että olisin päässyt samalla bussilla hostellilta Telenoriin ja takaisin, mutta nyt näiden erityisbussien vuoksi näin ei sitten käynytkään, vaan jouduin seisomaan jokusen minuutin rautatieasemalla. Eilenhän en siis vielä bilettänyt, vaan omat bilettelyt alkavat vasta torstaina, niin menin sitten suoraan lähetyksen jälkeen hostelliin.

Minulla rupesi olemaan kunnolla nälkä ja odotin malttamattomana sitä, että pääsisin hostellille ja syömään jugurttejani, mutta kuinkas sitten kävikään? Joku oli nyysinyt mun jugurtit! Syyllinen löytyy luultavasti osaksi itsestäni, osaksi henkilökunnasta. Tuolla kun siivotaan nuo jääkaapit joka tiistai ja sieltä poistetaan kaikki elintarvikkeet, joissa ei ole tarraa niiden omistajasta, huoneennumerosta ja lähtöpäivästä. No, minulla oli jugurtit muovipussissa ja pussissa kyllä oli vaaditut merkinnät, mutta jokin oli ilmeisesti mennyt pieleen. Olin kyllä aamulla pistänyt sen pussin mielestäni kunnolla kiinni niin, että kamat olisivat siellä tallessa, mutta ilmeisesti jugurttipaketti oli jäänyt hieman ulkopuolelle tai sitten joku muu omia eväitään hakenut oli sen verran tönäissyt purkkeja, että ne oli lipsahtanut ulos tai jotain. Ei näin! No, oli mun appelsiinimehut vielä tallella, joten join sitä ja sitten nukkumaan ilman ruokaa (olin siis tosiaan syönyt viimeksi viideltä).

Niin ja jotta kenenkään ei tarvitsisi huolestua, niin nyt aamulla kävin ensitöikseni supermarketissa ja sain hommattua itselleni lisää jugurttia (Tinen jugurtit ovat muuten hyviä) ja mahan täyteen.

Nyt sitten tänään on "lepopäivä" ja aionkin ottaa mahdollisimman rennosti, jos vain mahdollista. Ties vaikka vuonoristeilyllekin lähtisin, kun ei sadakaan, vaikka luvattiin sitä. Ilmeisesti pitää paikkaansa sanonta, että viisut tuo auringon tullessaan. :)