Ei mennyt ihan putkeen, osa 1

Aah, ensimmäinen semifinaali ohi, mutta ennen kuin päästään siihen, kerrottakoon muista tiistain tapahtumista. Semifinaalipostaus tulee sitten myöhemmin ja eilisistä kuvaussessioista otetut kuvat tuon nähtävillenne sitten huomenna, koska suurin osa saamistani kuvista oli kuitenkin "turistikuvia" eli ei liittynyt viisuihin sinänsä ja huomenna on enemmän aikaa latailla kuvia, joten ne voi sitten silloin. Varsinaiset turistikuvat julkaisen sitten ensi viikolla.

Aamu starttasi siis varsin normaalisti. Tuli syötyä ja aamutoimet suoritettuani lähdin sitten kohti keskustaa. Tässä kohtaa voisi kyllä todeta, että pienen virheen tein heti aamulla, kun tein kuten normaalisti tein eli söin aamiaista ennen kuin hoidin aamutoimet, so. parranajon (mun partakone on muuten todellinen tappovehje, arpia tulee tämän tästä), mutta tietenkin sen olisi voinut hoitaa toisinkin päin, ettei muut olisi joutuneet katsomaan sänkeäni... no, tänään otettiin sitten vahinko takaisin.

Tosiaan viisuliput ja ID-kortin sain vasta kahdelta ja sen jälkeen piti vasta etsiskellä Smugetia (so. Euroclubia) ja Eurovision villagea, mutta... ei kaikki mennytkään ihan niin kuin ajattelin. Olin nimittäin jo klo 11 hoitanut eilisen raporttini, joten siinä oli muutama tunti aikaa sitten vähän kierrellä, niin etten kuitenkaan eksyisi ja päätinkin tsekata yhden kevyen liikenteen ylimenotunnelin suoraan rautatieasemalta ja toisella puolella avautui meri ja oopperatalo. Voisi kuvitella, ettei jossain oopperatalossa olisi mitään ihmeellistä, mutta voi kun silloin olisi väärässä. Oslon oopperatalo oli todella arkkitehtoninen mestariteos (ja minä en ole edes niin kiinnostunut arkkitehtuurista) ja siitä tulikin otettua sitten kuva jos toinenkin. Myös muualta ympäristöstä tuli kuvia napattua. Näitä kuvia sitten siis ensi viikolla.

Oopperatalosta sitten lähdin erään toisen ylimenoväylän kautta takaisin rautatieaseman sunntaan ja valitsin summamutikassa yhden pitkän kadun tutkittavakseni.Valitsin tämän kadun, koska se päättyi johonkin isoon rakennukseen, jonka kuvittelin olevan "Rådhus", mikä myöhemmin paljastui tarkoittavan kaupungintaloa. Sitten sieltä päästä olisin voinut kulkea korttelin verran ja kääntyä takaisin kohti rautatieasemaa tielle, jolla olin jo kulkenut maanantaina. No, menin pari korttelia kyseistä katua pitkin, kunnes näin valittua katua poikkeavalla Dronninger Gatanilla elokuvateatterin. Käännyin sitten Dronningerille ja kävin siellä leffakeskuksessa ja havaitsin, että ei se olekaan pelkkä elokuvateatteri, vaan siellä oli myös elokuvamuseo ja sinnehän oli tietenkin päästävä, mutta voih. Kello oli vasta puoli kaksitoista ja se avattaisiin vasta kahdeltatoista. No, ei hätiä mitiä, kiertelisin vähän aikaa ja palaisin takaisin. No, en mennyt sitten äskettäin kulkemalleni kadulle, vaan siitä yhden korttelin päähän toiselle kadulle, mutta edelleen kohti Rådhusia, vaikka sitä ei siltä kadulta näkynytkään. Aina huomasin sitten jotain uutta jossain ja poikkesin ennalta valitsemaltani reitiltä ja myös kuvia otin, vaikka kameran akku osoittikin lopun ajan merkkejä. Kuinka ollakaan, pian olinkin satamassa Euroviisukylässä, jonka tiesin olevan Rådhusin lähellä (olikohan peräti Rådhusplassen sen osoite?), mutta toisella puolen Rådhusia.

Euroviisukylä ei ollut sekään vielä auki, vaan se avattaisiin vasta kahdelta. No, huomasin kylän sijaitsevan ihan Aker Bryggerin lähellä ja kun tiesin yhden viisujatkopaikan, Club Latterin, sijaitsevan siellä, niin pitihän se käydä etsimässä, jotta huomenna osaan sinne. No, kiertelin paikkaa hyvän tovin ulkoreittejä pitkin (kyseessä siis jättimäinen ostoskeskuskolossi) ja ihastuin tuohon paikkaan ikihyviksi (ja kuviakin tietenkin otin) ja päätinkin, että jos voitan loton päävoiton kaksi kertaa, niin muutan sinne sitten; kaksi kertaa siksi, että kerran voi periaatteessa voittaa melkein kuka tahansa, mutta kahdesti ei juuri kukaan ja jos voitto silti tipahtaisi kahdesti, niin kai se olisi lottojumalien tahto, että muuttaisin sinne :D. No, Club Latter tuli löydettyä ja oli aika lähteä kohti rautatieasemaa. Matkalla sinne sitten löysinkin sitten ihan vahingossa Smugetin (ehkä, saattoi olla myöhempikin keskustaan paluukerta), vaikka en sitä edes kunnolla etsinyt. Tällä tiedolla ei kuitenkaan ehkä ole mitään väliä, sillä luulen viihtyväni viikonloppuna enemmänkin Latterissa, koska se on auki kolmeen.

No, kävin syömässä Mäkissä, istuskelin hetken rautatieaseman portailla, kunnes kahdelta menin Eurocafeehen hakemaan liput ja ID-kortin. Kaikki meni siellä ihan nappiin ja nyt ehdin vähän keskustellakin tuttujen kanssa, mutta en nyt niin paljon kuitenkaan. Saamistani lipuista kävi ilmi, että ensimmäisessä semifinaalissa olisin ihan edessä catwalkin pään vieressä, toisessa semifinaalissa enemmänkin reunassa (mutta silti ihan lavan vieressä) ja finaalissa olenkin vähän kauempana eturivikatsomoiden takana keskellä. Tulin siihen tulokseen, että OGAE on halunnut antaa mahdollisemman monille mahdollisuuden käydä lähellä lavaa ja siksi näinkin paljon vaihtelua paikoissa eri lähetyksissä.

No, tuolta lähdin sitten suoraan sinne leffamuseoon, joka ilokseni oli vielä ilmainen. Siellä sai vielä kokeilla joitakin 1800-luvun "filmilaitteita", mikä oli ihan hauskaa. Paljon tuli taas tietoa elokuvahistoriasta, mutta harmillisen vähän norjalaisten sellaisesta, sillä eivät ne norjalaisten aikaansaannokset juuri mieleen jääneet. Kollaasista, jossa oli kuva ja nimi kaikista norjalaisista elokuvista, oli ihan hieno. Kaiken kaikkiaan tuolla tuli viihdyttyä lähes tunti.

Leffamuseossa alkoi jalka sen verran vaivaamaan, että päätin mennä viisukylään (kello oli siis about kolme) istuskelemaan, antaa jalkojen levätä ja kuuntelemaan musiikkia. Ennen istumista piti sitten käydä vielä virallisessa myyntipisteessä, jossa piti hommata VAIN t-paita, jonka yleensäkin tapaan ostaa kaikista tapahtumista. T-paita maksoi 250 kruunua. No, maanantaina ostamani kynät osoittivat toimimattomuuden merkkejä, joten ostin myös viisukynän, joka toivottavasti kestää vähän kauemmin käyttöä. Lisäksi ostin uuden repun (kymmenen vuotta vanha reppuni osoittaa jo hajoamisen merkkejæ) ja pinssejä ja kaiken kaikkiaan meni sitten 500 kruunua siihen hupiin. No, kerran sitä vaan eletään. :)

Sitten pääsin juuri istumaan, kun äitini soitti ollen oma liian huolestunut oma itsensä ja piti mennä kauemmas, kun musiikki kuului niin kovaa; hyvä alku jalkojen lepoa ajatellen :D . No, pääsin lopulta istumaan ja istuskelin pari tuntia kuunnellen pääosin huonoa musaa (ei euroviisuja siis) ja viiden (huomatkaa aika!) aikaan sitten kävin Mäkissä syömässä. Oli melkein aika lähteä Telenoriin, mutta sitä ennen sitten päätin katsoa ja kuunnella vielä Kroatian edustusbiisin ja meinasin kuvatakin sen, mutta voi ei, kamerasta loppui siinä vaiheessa akku. Perse! Ei siis illan semifinaalista kunnon kuvia. No, seuraavista lähetyksistä sitten huomattavasti enemmän. Semifinaalista raporttia seuraavaksi.

PS. Eläköön blogspotin automaattinen tallennus. Mulla loppui aika muutama sekunti liian aikaisin ja pelkäsin menettäneeni jo koko postauksen (olin siis tuossa Kroatian kohdalla), mutta siellä se luonnos vain oli tallennettuna. Huh!