Luxemburgin viisut

Luxemburg on aina profiloitunut mielessäni lskelmämaaksi, mutta en tiedä mistä tämä profiili on peräisin, mutta koska mielikuvani maan yleistarjonnasta osui näinkin kohdilleen, olen varmasti bongannut tuon määritelmän jostakin. Tarjonta ei kuitenkaan ole niin omaleimaista, että toivoisin Italian tavoin Luxemburgin tulevan takaisin viisuihin (en ollut edes sillä tavalla noteerannut maan poissaoloa), mutta jos tulisi, niin tulkoon. Tietenkin mitä enemmän maita, sen paremmat kemut (ehkä), mutta en näe syytä sille, miksi juuri Luxemburgin pitäisi palata. Joka tapauksessa, tässä tulokset:

TOP-KYMPPI:

1. 1980 Sophie & Magali - Papa pingouin ***** - Todellinen outolintu, joka onnistuu samaan ihmetyttämään, naurattamaan ja viihdyttämään. Loistavan absurdi kappale.
2. 1967 Vicky - L'amour est bleu ***** - Olenko mä kuullut tän jonain toisena versiona (ei Yölinnun) :o ? Vai onko tämä ollut taustalla jossain ohjelmassa? Kuulostaa hirveän tutulta, mutta en saa päähäni, missä olisin tämän kuullut ennenkin (kun en näitä Luxemburgin viisujakaan sillä tavalla aiemmin kuunnellut). Joka tapauksessa todella hyvä, kaunis ja siten erittäin paljon mieleeni.
3. 1983 Corinne Hermès - Si la vie est cadeau ***** – Upea laulu, upea ääni.
4. 1975 Géraldine - Toi **** - Hyvä laulu ja Géraldinella on hieno ääni, ei siihen paljon muuta enää tarvitakaan.
5. 1993 Modern times - Donne-moi une chance **** - Ihan hieno laulu, jota kuunteli oikein mielellään.
6. 1965 France Gall - Poupée de cire, poupée de son ***½ – Iloinen laulu ja Gallin äänikin on ihan tarpeeksi hyvä kappaleeseen, vaikka hieman parempikin olisi voinut olla.
7. 1974 Ireen Sheer - Bye bye, I love you ***½ – Ihan miellyttävä kappale, jota kuunteli ilokseen, vaikka kunnolla ei iskenytkään.
8. 1973 Anne-Marie David - Tu te reconnaîtras ***½ – Ihan hyvä kappale, vaikka Anne-Marien ääni ei täysin miellyttänytkään. Kyllä tätä silti ihan mielellään kuunteli.
9. 1991 Sarah Bray - Un baiser volé ***½ – Ihan ilokseen tätä kuunteli, vaikka varsinainen tajunnanräjäyttäjä ei ollutkaan.
10. 1956 Michèle Arnaud - Les amants de minuit ***½ – Vaikka ei ihan parhaasta päästä tuo ääni ollut, niin kaunista laulua siitä huolimatta kuultiin Michèlen suusta.

Sitten ne muut suurin piirtein omalla paikoillaan.

1976 Jürgen Marcus - Chanson pour ceux qui s'aiment ***½ – Komeaa laulua ja kappalekin soljui eteenpäin kivasti, mutta loppuvaiheessa iski pieni väsymys jo.
1992 Marion Welter - Sou fräi ***½ – Hieman keskitasoa parempaa. Welterin ääni oli jees, eikä kappalekaan varsinaisesti huono ollut, vaikka ei ihan sitä minulle mieleisintäkään.
1972 Vicky Leandros - Après toi *** – Ihan kuunneltava, mutta ei mitenkään erikoinen.
1956 Michèle Arnaud - Ne crois pas *** - Harvinaista kyllä, mutta kertosäe oli heikompi kuin laulun muu osa. Kertosäe nimittäin tylsä, mutta muulloin Michèlen laulua kyllä kuunteli ihan mielellään.
1979 Jeane Manson - J'ai déjà vu ça dans tes yeux *** - Ihan kaunis laulu, MUTTA... mieleenpainuvaksi kappaletta ei voi missään nimessä kutsua, mikä valitettavaksi vei pisteitä.
1990 Céline Carzo - Quand je te rêve *** - Ihan kivanmenevä laulu, vaan ei tämä täysin vakuuttanut äänellään.
1966 Michèle Torr - Ce soir je t'attendais *** - Michèlen ranskanlausunta oli jotenkin häiritsevän kuuloista, mutta muuten kappale oli ihan kiva.
1961 Jean-Claude Pascal - Nous les amoureux *** – Ihan mukavaa laulelua, mutta kappaleesta puuttui koukut lähes kokonaan ja niinpä se on hyvin helppo unohtaa.
1982 Svetlana - Cours après le temps *** - Vähän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos -materiaalia, vaikka sinänsä ihan kiva olikin.
1988 Lara Fabian - Croire *** - Nipin napin kolmen tähden viisu. Ihan kuunneltava, mutta ei sen enempää.
1984 Sophie Carle - 100% d'amour **½ – Alkaa ihan kivasti, mutta lopussa alkaa menettää tehoaan ja paljon. Sophien lapsekas ääni rupesi vain ärsyttämään jossain vaiheessa.
1968 Chris Baldo & Sophie Garel - Nous vivrons d'amour **½ – Kyllähän tämän nyt ihan kuunteli, mutta aika kylmäksi tämä silti jätti. Enemmän sitä energiaa siihen lauluun.
1986 Sherisse Laurence - L'amour de ma vie **½ – Ihan siedettävä laulu ihan siedettävällä äänellä, mutta miellyttämään tämä ei juuri pystynyt. Kertakuunteluna vielä meni.
1971 Monique Melsen - Pomme, pomme, pomme **½ – Kivalla tavalla outo, mutta kyllä tähän olisi kaivannut lisää tempoa, jotta siitä outoudesta(kin) olisi saanut enemmän irti.
1987 Plastic Bertrand - Amour, amour **½ – Tämäkin ihan siedettävä, mutta Plasticin ääni jotenkin muovisen oloinen (oikeasti, en sano tätä vain sanaleikin takia).
1970 David Alexander Winter - Je suis tombé du ciel **½ – Ei iskenyt tämä iskelmä minuun ihan täydellä teholla, vaikka Winter selvästi laulaa osasikin.
1985 Margo, Franck Olivier, Chris Roberts, Ireen Sheer, Diane Solomon & Malcolm Roberts - Children, Kinder, Enfants ** - Ei vain iskenyt minuun tämä kuusikon lauleskelu. Ei oikein koukkuja, vaikka sävelessä ihan kivat hetket onkin.
1963 Nana Mouskouri - À force de prier ** - Kiva sävel, mutta ei niin kiva Nanan ääni.
1978 Baccara - Parlez-vous français? ** - Taustalla ihan kivankuuloinen musiikki, mutta siitä huolimatta tätä ei olisi oikein jaksanut kuunnella loppuun.
1989 Park Café - Monsieur ** - Tylsä tämäkin. Ponneton laulaja ja mielenkiinnoton kappale... noin niin kuin pääosin, vaikka ihan pohjapisteille en voinutkaan jättää.
1977 Anne-Marie B. - Frère Jacques ** - Anne-Mariella oli ihan ok ääni, mutta kappale oli itsessään aika tylsä.
1969 Romuald - Catherine ** - Vähän tylsä tai ei niin vähänkään. Enemmän voimaa siihen ääneen ja tempoakin olisi voinut vähän nostaa, jotta olisin kunnolla tykännyt.
1957 Danièle Dupré - Tant de peine ** - Sävel oikein mukava, mutta Danièlen ääni oli aika kaamea.
1962 Camillo Felgen - Petit bonhomme ** - Komeasta äänestä pisteet, mutta se oli lähes ainoa positiivinen asia kappaleessa, joka oli kauttaaltaan tylsä.
1981 Jean-Claude Pascal - C'est peut-être pas l'Amérique *½ – Ei miellyttäny tämä laulu sitten yhtään. Puuduttava kaikin puolin.
1964 Hugues Aufray - Dès que le printemps revient *½ – Päällisin puolin vain ja ainoastaan tylsä ja tuo toisto-osuus vain ärsytti.
1958 Solange Berry - Un grand amour *½ – Varmaan omassa lajissaan ihan hyvä esiintyjä, mutta ei purrut minuun oikein yhtään. Laulu täysin mielenkiinnoton, eikä Solange käytti ääntään jotenkin... epämiellyttävän tuntuisesti.
1960 Camillo Felgen - So laang we's du do bast * - Vaikka kuinka yritin, niin en saanut tästä laulusta mitään irti.